Muodosta päätellen tämä hento kaunokainen voi olla päivänkierron sukua.

Tämä kuvasto on erityisesti niille, jotka vielä odottavat kevättä. Ystävämme Turkissa, Etelä-Euroopassa ja USA:ssa taas voivat vertailla lajeja kanssamme.

Minulla on vain englanninkielinen Algarven kasvit kirja, joten en laita kukille nimiä. Näitä lajeja en ole tavannut Suomessa.

Kaikki kuvaamani lajit olen löytänyt villeinä maastosta äskettäin. Lajeja on paljon.
Komeimmista ei ole kuvia. Joko ei ollut kameraa mukana tai kiisimme autolla ohi. Villit krookukset eivät vielä ole osuneet
kohdalle, tulppaanien ja suurien orkidoiden lehdet ovat jo nousseet maasta. Tasettien kukinta on lopuillaan. Keltanarsissit ja valkeat kurjenmiekat ovat jo kukkimassa.

Tämä taitaa olla kämmekkä tai sitten pieni orkidea. En tunnista varmasti.

Tämä kukka kasvaa kaikkialla. Muutamaan kertaan niitä on päätynyt maljakkoonikin.

Näitä kasvoi merenrantanummilla. Kaukaa ne näyttivät taseteille. Olisikohan sukua herneelle...

Tässä pönkii pikkuinen helmililja maan pinnalle. Apilanlehden näköiset ovat suolaheinän makuisia. 

Varsin karussa nummimaastossa kasvoi tämä pikkuinen orkidea.

Algarven alueen tyypillinen kukka, jota on valkeasta liilaan ja kaikki punaisen sävyt. Kukka on päivänkakkaran kokoinen. Valkoinen muoto on nimeltään algarven päivänkakkara.

Tämä kukka on raikas väripilkku pöheikössä joka puolella.

 Joku nimitti Algarvea ikuisen kevään maaksi. Täällä näyttää olevan kaikkien vuodenaikojen kirjo.

Kaunokainen on pikkurillinpään kokoinen suuria alueita peittävä kasvi.

 Viikuna on elänyt talvea, manteli
kevättä. Oliivit ovat päättäneet syk-
synsä ja appelsiinit vasta korjuuvaiheessa, joskin jo työntämäsä uutta kukkaa. Yksi puu
työntää vielä kypsymätöntä hedlmää kun viereinen ei ole vielä
saanut lehtiään. Paljon mielenkiintoista seurattavaa on kaikille seuraaville päiville. Pakkaamme auton vasta pääsiäisenä ja ajamme ihailemaan Euroopan kevään kaikkia näkyjä.
Vappuna on tarkoitus juoda simat omassa puutarhassa, johon istutimme paljon uusia sipuleita syksyllä.

Hottentotin viikuna on tavallisesti aniliinin punainen (kolmannessa blogissa). Tässä värimuunnoksia. Kasvaa villinä
rannoilla ja karussa maassa.

Söpö perunan sukulainen tien viereltä.

Lintujen liverrys ja kimalaisten pörinä, eka kärpänen ikkunalaudalla ja
toissa iltana kaskaat ensikertaa sirisemässä puissa. Se on kevät.

Tämä kaiken valtaava kaunis rikkaruoho värittää nyt maisemaa eniten.

Olen joka päivä läkähtyä löydöksiini. 

Ensimmäiset unikot on bongattu jo reilu viikko sitten. Odotan sitä hetkeä, jolloin pelloilla lainehtii punaista.

Kimppu lampaitakin mahtunee mukaan. Tähän kuvaan mahtui laumasta kolmannes. Enimmäkseen karitsoita. Täällä se merkinnee pian alkavaa teurastusta. Karitsaa pääsiäispöytään. On paljon helpompaa henkisesti syödä filettä muovipakkauksesta. Ei tule eläin mieleen.

Sinikka