keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Menneisyyden varjot


Portugalissa maailman valloitus näkyy.  Kiinalaisia vaikutteita on paljon. Maalatut kaakelit eli azulit ovat saaneet vaikutteensa maureilta, Kiinasta ja Hollannista missä Kiinan vaikutteet on myös uudelleen sulatettu.

Kotikatumme on valtaväylä. Ovemme on ruskea, tien päässä. Ikkunaluukut auki olohuoneeseen ja toiseen makuuhuoneeseen. 

Julkisivulautakuntaa ei taida olla. Veikkaampa, että tämän omistaa englantilainen.

Aitoon portugalilaiseen tyyliin, taloisa on myös värejä. Julkisivuista näkee eri tyylien kirjon.
Olemme asuneet useissa Välimeren maissa ja pyrkineet tutustumaan erityisesti maurien näihin maihin jättämään kulttuuriperintöön; rakennettuun ympäristöön ja niihin liittyviin yksityiskohtiin. Lagosissa odotimme näkevämme maurilaisuuden muistomerkkejä kuten Alhambra, Alcazar, Cordoban katedraali Espanjassa. Olihan Algarve aikoinaan 700-1200 luvuilla Portugalissa maurien  vahvimmin asuttamaa aluetta.  Petyimme  odotuksissamme,  siitä huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi, että Lagos on Algarven vanhin kaupunki, mutta nousi varsinaiseen kukoistukseen vasta suurten löytöretkien aikaan. Lagos oli suojaisa lahdelma ja hyvä aloituspaikka karavelien tutkimusretkille.  Se oli  kuningas Sebastion nimittämänä jopa Algarven  pääkaupunki vuodesta 1578 aina vuoden 1755 maanjäristykseen saakka.


Kuva Lagosin keskustasta Portugalin tunnetuimman kuvanveistäjän Jao Gutileiron patsaasta, joka esittää nuorta kuningas Sebastiaota kantamassa raskaita varusteitaan. Patsaan mainitessaan, toistaiseksi kaikki ovat ilmoittaneet inhoavansa sitä, paitsi me. Tyystin entisaikojen juhlavien pronssipatsaiden vastakohta.

Selitys maurilaisen loistavan rakennusperinteen puuttumiseen on hyvin yksinkertainen: tsunami. Vuonna 1755 tapahtuneessa määnjäristyksessä ja sitä seuranneessa hyökyaallossa tuhoutui suurin osa Lissabonin sekä Algarven alueen rakennuskannasta.  Nykyiset Lagosin rakennukset on rakennettu lähes kaikki sen jälkeen. Jäljelle jäi vain paljon tuhoja kärsinyt kaupungin muuri, jota foinikialaiset, roomalaiset ja maurit olivat rakentaneet. Nykyisin se on peruskorjattu ja jättää pitkän ja näkyvän viillon kaupungin asemakaavaan ja on vaikuttanut paljon asuntoalueiden sijoittumiseen.

Kaupungin muurit on moneen kertaan rakennettu, mutta ne yhä ympäröivät vanhaa kaupunkia, joka ei ole niin vanha.
Tsunami pyyhkäisi Lissabonin lisäksi myös Lagosin sileäksi. Kaikki rakennukset on rakennettu 1755 jälkeen, mikä on etu liikenteelle. Kadut ovat leveämpiä kuin keskiaikaisissa kaupungeissa. Muurissa on yhdeksän tornia ja kahdeksan porttia
Algarven maakunnan asukkaista noin puolet on ulkomaalaisia, mikä myös on muokannut näkyvästi asuinalueita. Ennen niin pittoreskit kalastajakylät ovat muuttuneet vapaa-ajanviettokeskuksiksi hotelleineen, golfkenttineen ja rikkaiden ulkomaalaisten huvilakeskittymineen. Algarven alueen rannikko on on miltei koko pituudeltaan yhtä hiekkarantaa jota rytmittää upeiden jyrkänteiden mereen työtyvät sormet. Kun sen yhdistää miltei ympärivuotiseen lämpimään säähän ymmärtää valtavan turistijoukon.  Se on vaikuttanut elinkeinorakenteeseen ja palveluihin, se näkyy  Lagosin katukuvassa ravintoloiden, kahviloiden, erilaisten pikkupuotien ja majoitustilojen tarjonnassa. Myydään surffilautoja, purjehdusvälineitä ja varusteita, veneretkiä luolille, delfiinejä katsomaan ja mm kalastamaan.

Loma-asutuksessa näkyy kaariholveja, maurilaisia piirteitä, savupiiput ovat siroa, koristeellista portugalilaista romantiikkaa.

Koska suurin osa rakennuskannasta on peräisin vuoden 1755 maanjäristyksen jälkeiseltä ajalta, sekoittuvat maurilaisen rakennustaiteen perinteet vahvasti tuon ajan muihin taidevirtauksiin. Joissakin mm. julkisten rakennusten seinäpinnoissa on jäljitelty maurilaista pitsikuviota, mutta esim kaakeleiden, azulien, käyttö jää melko niukaksi. Ulkomaalaisten huvilanomistajien luxusasunnoissa saattaa myös nähdä maurilaisia piirteitä sekoittuneena muihin trendikkäisiin kuvioihin. Kun maurit karkoitettiin, heidän taitavat rakentajansa ja kaakeleiden valmistajansa saivat jäädä Espanjaan ja Portugaliin. Se käsityöperinne elää osin yhä.

Seinämaalaukset ovat usein näyttäviä ja suuria. Rohkeutta Suomeenkin tässä asiassa. Kulttuurirakennuksissa taiteeseen on sijoitettu rohkeasti.

Tässä kuvassa portugalilainen romantiikka näkyy selvästi. Siroutta ja kiekuraa. Voimakkaat värit saattavat olla myös perua vallotetuista maista, Amerikasta ja Afrikasta.



Käydessämme Carvoeiron jyrkillä rantapenkereillä lähellä Portimaoa törmäsimme vahingossa puolivalmiiksi jääneeseen rakennuskompleksiin, jonka oli käynnistänyt englantilainen arkkitehti ehkä tavoitteenaan luoda täysin oikeaoppinen mauriruhtinaan palatsi kupolikattoineen, puutarhoineen, terasseineen ja uima-altaineen. Paikkaa esitteli meille siellä majaileva mies, jonka rooli rakennuksen suhteen jäi meille epäselväksi. Hän tiesi kertoa arkkitehdista surullisen tarinan. Mies, joka oli naimisissa portugalilaisen naisen kanssa, joutui viisi vuotta sitten taloudellisiin vaikeuksiin rakennushankkeensa johdosta. Pankit tai valtio eivät hellittäneet rahannyörejään ja hän joutui luopumaan palatsinsa rakentamisesta. Luopuminen ehkä oli hänelle kuitenkin niin suuri takaisku, että hän ampui itsensä. Vajaan portugalin kielen taitomme vuoksi tietomme tapauksesta jäivät puutteellisiksi, mutta olisimme kiitollisia, jos joku tietäisi ja voisi valaista meitä palatsia koskevista seikoista tarkemmin. Jos salaisuus aukeaa, kerromme lisää.

Niityllä asumaton intialaisen näköinen palatsi herätti uteliaisuutemme.
Kiipesimme paikalle ja saimme esittelyn taloon, jolla on traaginen historia.
Englantilaisen arkkitehdin unelma päätyi vararikkoon ja itsemurhaan.

Tästä rakennus muistuttaa kovasti Intian moguliruhtinaiden palatseja.

Jotain äärimmäisen surullista ja salaperäistä jäi tunnelmaksi tästä tuhotusta
unelmasta. Milloin unelma on liian suuri?

Talo on ollut viisi vuotta, niin ymmärsimme, keskeneräinen. Kuka pelas-
taisi sen? Riittäisikö puoli miljoonaa sen loppuun viemiseen. Talon
elementit viittaavat kaikkiin täällä olleisiin kulttuureihin, myös
kreikkalaisiin. 




Markku

Kuvat ja kuvatekstit Sinikka

2 kommenttia:

  1. Upeaa historiallista matkailua ja tutustumista mystisiin kohteisiin, joiden tarinat ja ihmiskohtalot koskettavat myöskin nykypäivänä. Ihmeelliseltä tuntuu, että rakennukset ovat jääneet vaiheeseen, eikä kukaan ole halunnut rakentaa niitä valmiiksi ja jättää näin ollen omaa jälkeään paikkakunnan historiaan.

    VastaaPoista
  2. Jessus miten kauniita kuvia! :)

    VastaaPoista