Vauvan tahtiin

Pitkä kirjoitustauko tarkoittaa meille varsin vilkasta seuraelämää ja ennen kaikkea vieraita. Vauva on määrännyt tahdin ja tuonut paljon iloa. Olemme myös olleet välillä aika poikki. Olin tyystin unohtanut miten monet unet ja millä nukutuskikoilla näin pieni ihminen menee. Kahden viikon yhteiselomme on lopuillaan. Perheemme uusin maailmanmatkaaja nousee koneeseen huomenna palatakseen Helsinkiin, kotiin. Tulee ikävä, mutta pian tavataan.

Lissabonin helmi on vanha linja 28. Vuorokauden lippu liikennevälineisiin on sekä edullinen, että helppo.

Kevät on muuttunut poikkeuksellisen kylmäksi ja sateiseksi. Olemme toista päivää Lissabonissa. Sataa pätkittäin aika lujaakin, mutta märin kengin ja valuvin sateenvarjoin ollaan kuitenkin voitu antaa ensikertalaisille joku kuva kaupungista. Raitiovaunu 28 on hyvä vauvan nukuttaja ja syöttäminenkin onnistuu. Mahareppu on oiva väline. Rattaita en Lissabonin muhkuraisille ja jyrkille kaduille suosittele. Huonoa tuuria kun Designe museo olikin lähes kokonaan suljettu. Susanna Mälkki johtaa orkesteria Galuste Gulbegianissa tänään ja huomenna. Harkitsemme Markun kanssa sitä tai livahtamista vanhaan tuttuun Fado-paikkaamme. Lissabonissa on lumoa märkänäkin, mutta näillä säillä lipsahtaa helpommin soppailuun. Markku tuli päättäväisesti sisustuskaupan perältä sylissään mainittavan kokoinen keltainen sarvikuono. Ei kuulemma enää tarvita kukkia kun on saatava sisustukseen keltainen piste. Totta, se ostos oli pelkkää säästöä!

Kaikki ovat liikenteessä Lagosissakin. Ahkera pelikaverimme Seija lähti kotiin. Muutkin suomalaiset tulevat ja menevät. Suomessa käväistään yllättävän usein. Mekin alamme suunitella kahta asiaa: paluureittiä ja sitä mistä saamme ensi keväänä Lagosista asunnon. Tällä kertaa me toivottavasti palaamme. Taisi löytyä se Euroopan paras kolkka. Tämä on outo paikka. Kaikki vuodenajat päällekkäin. Pippurilla on talvi, appelsiinilla on syksy ja kevät yhtäaikaa. Viikunalla on kevät ja kauralla kesä. Juudaksenpuu kukkii punaisena, mispolon hedelmät alkavat olla keltaiset. Vielä on lehdettömiä puita. Emme tunnista kenellä on nyt talvi. Selvinneekö ennen kuin palaamme. Luultavasti teemme paluun pitkän kaavan mukaan tullittomilla teillä ja Tallinnan lautalla.

Sinikka, kuvat Markku

Judaksen puita on kaikkialla kaupungissa. Valkoisten kukkien jälkeen on koittanut punainen kausi. Kerrotaan, että juudaksenpuu oli alunperin valkoinen, mutta punastui häpeästä, kun Juudas hirttäytyi siihen.

Markku poimi minulle kännykällä unikoita. Nyt leiskuvat niityt.

Viikunassa on jo komeat pampulat. 

Näistä maisemista ei ole helppo luopua. Tulee luvattua itselleen pikainen paluu.